Yhä useampi maaseudulla asunut suomalainen muistaa kristallinkirkkaasti päivittäiset koulumatkansa. Vihreät ja keltaiset leikkuupuimurit hyrisivät viljavilla pelloilla ja naapurin isäntä tervehti iloisesti koululaisia punaisella traktorilla ohi ajaessaan. Koulumatkan varrella kuului seurallista kanojen kaakatusta, lampaiden määkintää ja pelloilla ruohoa nauttivien lehmien ammuntaa.
Perunoiden istutus, rikkaruohojen kitkentä porkkanamaalla ja valmiit herneenpalot – ai että kuinka hyviltä ne maistuivat. Isot maatilat, koirien haukunta ja hevosten hirnunta, miten paljon sitä aikaa kaipaakaan. Moni asia on nyt toisin. Suomalainen maatalous ei elä enää kukoistuksensa päiviä, vaan kokonaiskuva suomalaisesta maataloudesta on aivan erilainen.
Maatiloilla koko perhe osallistuu usein ruoantuotantoon. Yhteyttä on mukava pitää puhelimitse työssä ja kotona laadukkailla älypuhelimella. Joko sinä olet tutustunut aivan loistavaan tehdashuollettujen puhelimien ja tietokoneiden mresell.fi -verkkokauppaan?
Tiesitkö, että suosittu matkapuhelimien verkkokauppa mresell.fi myy ja ostaa sekä käytettyjä Apple -puhelimia että tietokoneita. Verkkokaupasta löytyvät muun muassa kuluttajien suosiossa olevat laadukkaat tuotteet, kuten: Watch Älykello, MacBook Air- ja MacBook Pro laitteet, iMac-, iPad,- ja iPhone -tuotteet sekä Mac Mini-, Mac Pro- ja Display -laitteet. Tuotteilla on 12 kk:den takuu, 14 päivän palautusoikeus ja ilmainen toimitus kotiisi. Huippulaadukkaita puhelimia tarvitaan juuri maatilalla, joten yhteydet kuntoon kotona ja työssä laadukkailla mresell laitteilla.
Ruoan tarve kasvaa kaikkialla – mutta maatalous heikkenee
Globaalissa maailmassa ruokaa tarvitaan joka päivä yhä enemmän. Elinkeinona maatalous kehittyy ja menee pienin askelin eteenpäin. Välillä tulee takapakkia erilaisten maailmantilanteiden, kuten maailmanlaajuisen pandemian ja tällä hetkellä sotatilanteen vuoksi.
Asiantuntijat ympäri Suomen ovat tulleet siihen tulokseen, että kotimaiset pellot köyhtyvät vauhdilla. Maaperän ravinnepitoisuus on eri puolilla Suomea hyvin heikko, kuten on todettu: “Peltoalasta karkaa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia samaan tapaan kuin autoista.” Suomalaisten vesistöjen pelätään myös nopeaa vauhtia rehevöityvän. Lyhyesti sanottuna kotimaisissa pelloissa jäljellä olevat ravinteet menevät koko ajan hukkaan. Seuraavassa muutamia ajatuksia siitä, minkälainen muutos suomalaisella maataloudella on lähivuosina edessään.
Miten suomalainen maatalous menee eteenpäin?
- Asiantuntijat ovat yhteisesti olleet sitä mieltä, että kotimainen ruoantuotanto tarvitsee oman ruokastrategian. Maatalouden tutkijat ja maanviljelijät ovat yhteisesti ehdottaneet oman ruokafoorumin perustamista.
- Tuottajilla pitää olla sananvaltaa kaikissa maatalouteen liittyvissä asioissa. Tuottajat haluavat itse hoitaa johtamisvastuun sekä päätäntävallan omistamissaan yrityksissä.
- Maatalousyrittäjät haluavat saattaa kaiken talousosaamisen kunniaan, jonka lisäksi osaava tulosjohtaminen pitää vakiinnuttaa maatalousyrittäjyyden keskeiseksi perustaksi.
Pellot ovat suomalaisten maatilojen tärkeimpiä tuotantovälineitä
Suomesta löytyy runsaasti peltoa ja metsää. Peltoa Suomessa on 2,3 miljoonaa hehtaaria. Maatalouteen sopivan maan osuus Suomen pinta-alasta on noin 8 %. Suomessa on neljä hyvin erilaista vuodenaikaa. Kotimaan ilmasto-olosuhteista johtuen Suomessa kannattaa viljellä lyhyen kasvukauden lajikkeita ja viljelykasveja. Kotimaisessa ruoantuotannossa ovat vuosien ajan menestyneet hyvin muun muassa peruna, herne, ohra, vehnä ja kaura.
Kuten jo edellä todettiin, niin suomalaiset pellot voivat nykytilanteessa hyvin huonosti. Meneillään oleva globaali ilmastonmuutos saa aikaan liian nopeaa kasvua ja toisaalta myös sateiden määrä kesäisin lisääntyy. Luke, eli kotimainen Luonnonvarakeskus seuraa suomalaisten peltojen kuntoa tarkasti. Monista parannusyrityksistä huolimatta peltoalojen köyhtymistä on vaikea saada pysähtymään.
Pellot eivät enää entiseen tapaan kykene sitomaan tarvitsemian ravinteita huonon hiilensidontakyvyn vuoksi.
Suomi vastuullisena ruoantuottajana on tiukasti sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Maapallolla väestönkasvu kiihtyy ja ihmiset tarvitsevat ruokaa jatkossakin. Köyhtynyttä maaperää yritetään elvyttää monin keinoin esimerkiksi seuraamalla peltojen nykytilaa maaperäskannerin avulla. Kotimaassa tilanne on parempi kuin Euroopassa, joten toivoa vielä riittää. Peltoihin halutaan saada lisää hiiltä pitämällä peltoala kasvipeitteisenä jokaisen kuluneen kasvukauden jälkeen mahdollisimman kauan.