Kaupunkitilan uusi elämä monivuotisena satokeitaana

Monen asuinalueen arvokkain viljelytila on jo olemassa, mutta se on nurmikkona, joutomaana tai hoitamattomana reunavyöhykkeenä. Kun tällainen alue suunnitellaan uudelleen syötäväksi metsäpuutarhaksi, siitä tulee samanaikaisesti lähiruoan tuotantopaikka, pölyttäjien elinympäristö, sadeveden pidättäjä ja asukkaiden yhteinen kohtaamispaikka. Puiden, pensaiden, monivuotisten vihannesten ja maanpeitekasvien muodostama kokonaisuus ei vaadi samanlaista jatkuvaa leikkaamista ja uusimista kuin perinteinen nurmikko.

Syötävä metsäpuutarha jäljittelee luonnon metsän rakennetta, mutta sen kasvilajit valitaan tuottamaan ihmisille syötäviä satoja. Kaupunkiympäristössä tämä tarkoittaa esimerkiksi marjatuomipihlajaa, herukoita, tyrniä, raparperia, lipstikkaa, monivuotisia sipuleita ja erilaisia maanpeitekasveja. Monikerroksinen kasvillisuus sitoo hiiltä, suojaa maaperää, tarjoaa ravintoa hyönteisille ja tasaa pienilmastoa. Samalla satokaudesta tulee pitkä: varhaiskevään versoista kesän marjoihin ja syksyn hedelmiin. Syötävä metsäpuutarha sopii siksi hyvin taloyhtiön pihalle, yhteisöpalstalle tai kaupunginosan vihreälle reunalle.

Permakulttuurin kerroksellisuus tekee puutarhasta helppohoitoisen

Metsäpuutarhan toimivuus perustuu kerroksellisuuteen. Kasvit eivät kilpaile kaikesta samasta tilasta, vaan hyödyntävät eri korkeuksia, juuristosyvyyksiä ja valon määriä. Ylimpänä kasvavat suuret latvuspuut, niiden alla matalammat hedelmä- ja hyötypuut, pensaikot, ruohovartiset monivuotiset kasvit, maanpintaa peittävät lajit ja maan alla kasvavat juurikasvit. Köynnökset täydentävät kokonaisuutta hyödyntämällä aitoja, pergoloita ja rakennusten seiniä.

Kun maa pysyy kasvien ja katteen peitossa, kosteus haihtuu hitaammin ja rikkakasveille jää vähemmän paljasta kasvutilaa. Pudonneet lehdet, leikkuujäte ja muu eloperäinen aines palautuvat vähitellen maahan. Tämä ei tee puutarhasta täysin hoitovapaata, mutta se vähentää kastelun, kitkemisen ja vuosittaisen uudelleenistutuksen tarvetta. Perustamisvaiheessa kastelua tarvitaan erityisesti puiden ja pensaiden juurtumiseen, mutta myöhemmin syvä juuristo ja paksu kate auttavat kasveja selviytymään kuivista jaksoista. Myös Marttojen suunnitteluohjeet korostavat kasvupaikan arviointia, maaperän valmistelua ja eri kasvukerrosten yhteensovittamista.

• Latvuskerros: suuret, pitkäikäiset puut, kuten omenapuut, päärynät tai paikallisiin oloihin sopivat pähkinäpuut.
• Alapuukerros: pienikokoiset hedelmäpuut ja marjatuomipihlajat, jotka sopivat paremmin rajalliseen kaupunkitilaan.
• Pensaskerros: herukat, karviaiset, aroniat, vadelmat ja tyrni.
• Ruohovartinen kerros: raparperi, lipstikka, mintut, monivuotiset kaalit ja muut monivuotiset hyötykasvit.
• Maanpeitekerros: mesimarja, ahomansikka, suikeroalpi tai muu paikkaan sopiva tiheäkasvuinen laji.
• Juuristokerros: esimerkiksi maa-artisokka ja muut kasvit, joiden sato muodostuu maan alla.
• Köynnöskerros: köynnöspinaatti, humala tai hedelmää tuottava köynnös, joka ohjataan tukeen.

Kerroksellisuus on erityisen arvokasta tiheässä kaupunkirakenteessa. Pieni piha voi tuottaa yllättävän paljon, jos sama neliömetri palvelee useita toimintoja pystysuunnassa. Varjoa sietävä maanpeitekasvi voi kasvaa omenapuun alla, herukkapensas hyödyntää puun reunan valoa ja köynnös tuottaa satoa aidan päällä. Kasvit on kuitenkin mitoitettava täysikasvuisina, jotta näkymät, kulkureitit, rakennusten ikkunat ja huoltoliikenne säilyvät toimivina.

Pohjolaan sopivat kasvikillat ja niiden roolit

Kasvikilta tarkoittaa toisiaan tukevien kasvien muodostamaa toiminnallista ryhmää. Malli ei perustu vain siihen, että kasvit näyttävät hyvältä yhdessä, vaan siihen, että jokaisella lajilla on oma tehtävänsä. Yksi kasvi tuottaa ruokaa, toinen sitoo typpeä, kolmas peittää maan, neljäs houkuttelee pölyttäjiä ja viides auttaa pitämään maan ravinteikkaana. Pohjoisessa kasvikillan tärkein lähtökohta on kuitenkin kasvupaikan ja talvenkestävyyden kunnioittaminen. Eteläisen Suomen aurinkoisella sisäpihalla toimiva yhdistelmä ei välttämättä selviä avoimella tontilla Oulun korkeudella.

Marjatuomipihlaja on kaupunkipihalle kiinnostava pienikokoinen puu, jonka marjat sopivat tuorekäyttöön ja säilöntään. Tyrni kestää tuulta ja köyhääkin maata, mutta tarvitsee aurinkoa sekä yleensä hede- ja emikasvin pölytyksen onnistumiseksi. Herukat viihtyvät monilla pihoilla, kunhan maaperä ei ole jatkuvasti kuiva. Pensaita valittaessa kannattaa tarkastella myös sadonkorjuun helppoutta, piikkisyyttä, leviämistaipumusta ja sitä, kuinka lähelle kulkuväyliä kasvit voidaan sijoittaa.

Esimerkiksi taloyhtiön aurinkoiselle pihalle voidaan rakentaa kilta, jossa keskellä kasvaa yksi pienikokoinen hedelmäpuu, sen reunoilla marjatuomipihlaja ja herukoita, maanpinnassa ahomansikkaa ja puun ympärillä monivuotisia sipuleita sekä kukkivia pölyttäjäkasveja. Tyrni sopii paremmin erilliselle aurinkoiselle reunalle, jossa sen piikkiset oksat eivät häiritse leikkipaikan tai pääkulkuväylän käyttäjiä. Kasvien toiminnallisia rooleja kannattaa suunnitella usean vuoden aikajänteellä, sillä puiden kasvu muuttaa valoa ja kosteutta vähitellen.

Askel askeleelta kohti asuinalueen omaa satometsää

Hyvä metsäpuutarha alkaa havainnoinnista, ei taimien ostamisesta. Paikkaa kannattaa seurata eri vuorokaudenaikoina ja vuodenaikoina. Mihin aurinko paistaa keväällä, kun puiden lehdet eivät vielä varjosta? Mihin sadevesi kertyy? Kuivuuko etelään avautuva seinusta nopeasti? Pyyhkiikö tuuli pihan läpi? Lisäksi on tarkistettava maaperän rakenne, mahdolliset vanhat rakennusjätteet ja maanalaiset kaapelit. Kaupunkipihan maa voi olla tiivistynyttä, vähämultaista tai suolauksen rasittamaa, joten kasvivalinnat on tehtävä todellisten olosuhteiden perusteella.

1. Kartoita kasvupaikka. Merkitse auringon suunta, varjoalueet, tuulet, kulkureitit, vesipisteet ja säilytettävät puut. Huomioi myös täysikasvuisten puiden juuristo ja latvus.
2. Tutki ja elvytä maaperä. Tee tarvittaessa maanäyte ja paranna rakennetta kompostilla tai muulla sopivalla eloperäisellä aineksella. Vältä tarpeetonta kyntämistä, joka häiritsee maan eliöstöä ja voi lisätä rikkakasvien itämistä.
3. Peitä maa. Käytä paksua eloperäistä katetta, kuten haketta, lehtikompostia tai hyvin maatunutta kompostia. Jätä aivan taimien tyvet hieman vapaiksi, jotta kosteus ei aiheuta runkovaurioita.
4. Istuta suurimmasta pienimpään. Aseta ensin puut, sitten pensaat, monivuotiset hyötykasvit, maanpeitteet ja köynnösten tuet. Näin kokonaisuuden mittakaava ja kulkureitit on helpompi arvioida.
5. Perusta hoitoryhmä. Sopikaa kasteluvuoroista, leikkauksista, sadon jakamisesta, välineiden säilytyksestä ja siitä, kuka ilmoittaa ongelmista.

Perustamisessa kannattaa edetä vaiheittain. Ensimmäisenä vuonna voidaan rakentaa yksi selkeä istutusalue, jonka kastelu ja rikkakasvien hallinta onnistuvat varmasti. Seuraavana kautena kokonaisuutta voi laajentaa pensaisiin, köynnöksiin ja varjoon sopiviin aluskasveihin. Puiden ja pensaiden istutusväleissä on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, ei vain tämän kesän näkymää. Liian tiheä istutus johtaa myöhemmin varjostukseen, huonoon ilmankiertoon ja raskaaseen leikkaustarpeeseen.

Asuinalueella hoitojärjestelyt ratkaisevat usein hankkeen onnistumisen. Hoitoryhmälle kannattaa laatia vuodenaikojen mukaan jaettu kalenteri: keväällä tarkistetaan talvivauriot, kesällä kastellaan uusia istutuksia ja seurataan tuholaisia, syksyllä korjataan sato, lisätään katetta ja suojataan arkoja kasveja. Sadon jakamisesta on hyvä sopia etukäteen. Osa voidaan tarjota yhteiseen käyttöön, osa jättää linnuille ja pölyttäjille, ja ylijäämä ohjata taloyhtiön tapahtumiin tai lähialueen yhteiseen ruokatoimintaan.

Yhteisöllisyys ja luvitus kaupunkitilojen haltuunotossa

Yhteinen satokeidas tarvitsee luvan lisäksi luottamusta. Taloyhtiön pihalla hanke kannattaa esitellä hallitukselle selkeänä suunnitelmana, jossa näkyvät alueen rajat, kasvilajit, kustannukset, hoitovastuut, kulkureitit ja mahdolliset riskit. Kaupungin alueella on oltava yhteydessä puisto-osastoon tai muuhun alueen haltijaan ennen maan muokkaamista. Suunnitelmassa kannattaa osoittaa, että istutukset eivät peitä näkyvyyttä, vaikeuta talvikunnossapitoa tai vahingoita kunnallistekniikkaa.

• Laadi kartta ja rajaa pilottialue ensin pieneksi.
• Nimeä vähintään kaksi vastuuhenkilöä, jotta hoito ei jää yhden asukkaan varaan.
• Sopikaa kastelusta, työvälineistä, sadon jakamisesta ja poissaolojen aikaisesta varahoidosta.
• Valitkaa kasvit, jotka kestävät paikallisen talven ja sopivat alueen käyttötarkoitukseen.
• Järjestäkää avoin istutustalkoo ja kertokaa kyltillä, mitä alueella kasvaa ja miten sitä hoidetaan.

Suomen kansalliset kaupunkipuistot osoittavat, että kaupunkiluonto voi yhdistää ekologisia, kulttuurisia ja yhteisöllisiä tavoitteita. Niiden kehittämisessä korostuvat asukkaiden, päätöksentekijöiden, yritysten, järjestöjen ja kaupungin asiantuntijoiden yhteistyö. Myös pienessä taloyhtiön pihassa sama periaate toimii: yhteinen suunnittelu tekee istutuksesta hyväksyttävän, ymmärrettävän ja pitkäikäisen. Kaupunkipuistojen tavoitteista ja osallistavasta kehittämisestä saa taustaa esimerkiksi kansallisten kaupunkipuistojen kokemuksista sekä Kuopion kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta.

Näin kylvät ensimmäisen siemenen kestävään kaupunkitulevaisuuteen

Syötävän metsäpuutarhan ei tarvitse alkaa suuresta puistosta. Käytännöllinen aloitus voi olla yksi nurmikon reuna, aurinkoinen sisäpiha tai muutaman neliömetrin istutusalue, johon istutetaan yksi puu, kaksi pensasta ja joukko monivuotisia kasveja. Tärkeintä on rakentaa kokonaisuus, jonka kastelusta, suojauksesta ja sadonkorjuusta voidaan pitää huolta ensimmäisinä vuosina. Luonnon prosesseja ei voi kiirehtiä, eikä jokaista kasvia tarvitse saada tuottamaan heti.

Monivuotinen puutarha vahvistuu vuosi vuodelta. Kun juuret syvenevät, latvukset kasvavat ja maan eliöstö lisääntyy, puutarha alkaa säädellä itse paremmin kosteutta, ravinteita ja lämpötilaa. Samalla asukkaat oppivat tuntemaan satokaudet, pölyttäjät ja pihan pienilmaston. Seuraava käytännön askel on kutsua naapurit lyhyeen suunnittelutapaamiseen, valita pilottipaikka, tarkistaa lupa ja kirjata ensimmäiset istutukset. Yksi puu, muutama marjapensas ja yhteinen hoitovuoro voivat olla alku korttelille, joka tuottaa ruokaa, suojaa luontoa ja tekee kaupungista joka kaudella hieman syötävämmän.

Maatalous on aina ollut tasapainoilua yhteistyön ja kamppailun välillä luonnon kanssa. Sadon turvaaminen haittaeläimiltä on ikiaikainen osa tätä dynamiikkaa, ja se on yhtä ajankohtainen haaste nykypäivän tiloilla. Tuholaistorjunta ei ole enää vain yksittäisiä toimenpiteitä, vaan kokonaisvaltaista tilan ekosysteemin hallintaa, jossa yhdistyvät perimätieto ja uusin teknologia. Tämä artikkeli käsittelee maatilan tuholaistorjunnan monia puolia aina pelloilta varastoihin ja nykyaikaisista torjuntamenetelmistä ennaltaehkäisyn merkitykseen.

Nykyaikaisen tuholaistorjunnan perusteet

Kun puhumme maatalouden tuholaisista, monille tulee ensimmäisenä mieleen pellolla viljaa syövä kirva tai perunapellon riesa. Todellisuudessa haittaeläinten kirjo on paljon laajempi ja niiden vaikutukset ulottuvat kaikkialle tilan toimintaan. Tuholainen voi olla kasvitautia levittävä sieni, rehuja saastuttava bakteeri, lintuinfluenssaa kantava lokki tai vanhan navetan rakenteissa piileskelevä kuoriaisen toukka. Tehokas tuholaistorjunta vaatii ymmärrystä paitsi yksittäisistä lajeista, myös niiden elinkaarista, käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta koko maatilan ympäristön kanssa. Kyse on yhtä lailla ennaltaehkäisystä kuin aktiivisista torjuntatoimista.

Integroitu tuholaistorjunta (IPM) – Kestävä lähestymistapa

Nykyaikainen ja vastuullinen maatalous nojaa yhä vahvemmin integroidun tuholaistorjunnan (Integrated Pest Management, IPM) periaatteisiin. Se on kokonaisvaltainen ajattelutapa, joka yhdistää useita eri menetelmiä haittaeläinten hallitsemiseksi mahdollisimman pienin riskein ihmisille ja ympäristölle. Euroopan komissionkin korostama IPM-strategia on pakollinen kaikille ammattiviljelijöille, ja se ohjaa tekemään harkittuja, tietoon perustuvia päätöksiä. Tavoitteena on kasvattaa terveitä satoja häiritsemättä maatalouden ekosysteemiä tarpeettomasti ja kannustamalla luonnon omia torjuntamekanismeja. Kemialliset torjunta-aineet ovat tässä paletissa vasta viimeinen oljenkorsi, eivät ensimmäinen.

Ennaltaehkäisy on paras puolustus

Integroidun torjunnan ytimessä on ennaltaehkäisy. Terve ja vastustuskykyinen kasvusto on paras puolustus tuholaisia vastaan. Tämä saavutetaan esimerkiksi monipuolisella viljelykierrolla, kestävien lajikkeiden valinnalla sekä tasapainoisella lannoituksella. Tilan yleinen hygienia on myös avainasemassa; esimerkiksi huolellisesti puhdistetut maatilan työkoneet estävät tautien ja tuholaisten leviämistä. Kasvien hyvinvointia tukee myös riittävä vedensaanti, joten nykyaikainen kastelujärjestelmä on merkittävä investointi tilan tuottavuuteen ja kasvien luontaiseen vastustuskykyyn. Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös aktiivinen seuranta. Säännölliset peltokierrokset, ansojen käyttö ja virallisten varoitusjärjestelmien hyödyntäminen auttavat havaitsemaan ongelmat ajoissa, ennen kuin ne paisuvat suuriksi.

Harkittu torjuntatoimien käyttö

Kun ennaltaehkäisy ei riitä, on aika harkita aktiivisia torjuntatoimia. Päätöksiä ei kuitenkaan tehdä hätiköiden. Apuna käytetään tieteellisesti perusteltuja torjuntakynnysarvoja, jotka kertovat, milloin tuholaisten määrä alkaa aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Ennen kemiallisiin aineisiin turvautumista on aina harkittava muita vaihtoehtoja. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa käyttämään esimerkiksi mekaanisia esteitä kuten hyönteisverkkoja, biologisia torjuntaeliöitä tai orgaanisia katteita rikkakasvien hallintaan. Jos kemiallinen torjunta on välttämätöntä, valitaan valmiste, joka on mahdollisimman kohdennettu ja vaaraton hyötyeliöille. Käyttö pidetään niin vähäisenä kuin mahdollista ja eri tavoin vaikuttavia aineita vuorotellaan, jotta tuholaiset eivät kehitä vastustuskykyä eli resistenssiä. Lopuksi toimenpiteiden onnistuminen arvioidaan huolellisesti, ja opit kirjataan ylös tulevaisuutta varten.

Kutsumattomat vieraat pellolta rakennuksiin

Maatilan arjessa haasteet eivät rajoitu vain viljelykasveihin. Rakennukset, varastot ja eläinsuojat tarjoavat oivallisia elinympäristöjä monenlaisille haittaeläimille, jotka voivat aiheuttaa niin aineellista tuhoa kuin levittää tautejakin. On tärkeää tunnistaa nämä uhat ja ymmärtää niiden laajemmat vaikutukset tilan toimintaan.

Turkis- ja vyöihrakuoriaiset – Varastojen ja rakennusten piilevä uhka

Vaikka pellolla taistellaan kirvoja vastaan, saattaa todellinen riesa piillä vanhan navetan pimeässä nurkassa. Vyöihrakuoriainen ja sen sukulaiset, kuten pahamaineinen pilkkuturkiskuoriainen, ovat tästä hyvä esimerkki. On hyvä muistaa, että termi ’turkiskuoriainen’ on yleisnimitys useille samankaltaisille lajeille. Maatilaympäristö on niille otollinen, sillä ne viihtyvät paikoissa, joissa on tarjolla kuollutta orgaanista ainesta. Toukat ovat erityisen tuhoisia, sillä ne syövat kaikkea eläinperäistä, uhaten niin vaatevarastoja kuin kodin arvokkaita materiaaleja ja koristeellisia sisustuselementtejä, kuten kauniita kukkatapetteja. Koska onnistunut ja tehokas turkiskuoriaisten torjunta perustuu lajin elintapojen syvälliseen ymmärtämiseen, on ensiarvoisen tärkeää turvautua luotettaviin asiantuntijaohjeisiin. Kattavat neuvot auttavat tunnistamaan ja hävittämään tuholaiset perusteellisesti, varmistaen parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Vieraslajit ja tautien levittäjät – Laajempi näkökulma haittaeläimiin

Tuholaistorjunnan kenttä laajenee entisestään, kun tarkasteluun otetaan vieraspedot ja tautien levittäjät. Esimerkiksi supikoira ja minkki, jotka eivät suoranaisesti uhkaa viljasatoa, aiheuttavat suurta haittaa maatalousympäristön ekologiselle tasapainolle. Ne saalistavat tehokkaasti maassa pesiviä lintuja, jotka ovat tärkeitä luontaisia hyönteisten torjujia. Metsästäjien rooli näiden vieraspetokantojen hallinnassa onkin korvaamattoman tärkeä. Toinen merkittävä riski liittyy tautien leviämiseen. Haittaeläimet, kuten linnut ja jyrsijät, ovat tehokkaita tautien, kuten salmonellan ja lintuinfluenssan, levittäjiä. Tässä korostuu maatilan bioturvallisuus: rehujen suojaaminen, yleinen siisteys ja eläinten pääsyn estäminen tuotantotiloihin ovat yksinkertaisia mutta kriittisiä toimenpiteitä, joilla suojataan sekä eläinten että ihmisten terveyttä.

Tuholaistorjunta: talouden, terveyden ja ympäristön tasapaino

Jokainen maatilalla tehtävä torjuntapäätös on monimutkainen yhtälö, jossa punnitaan taloudellisia hyötyjä, riskejä ja laajempia vaikutuksia. Kyse ei ole vain siitä, mikä aine tappaa tuholaisen tehokkaimmin. Kestävän maatalouden harjoittajan on arvioitava strategioita useasta eri näkökulmasta. Viljelijän kannalta strategia on onnistunut, jos sen tuoma hyöty – parempi sato, korkeampi laatu ja hinta – ylittää selvästi sen kustannukset. Kustannuksiin sisältyvät paitsi torjunta-aineiden ja työn hinta, myös mahdolliset pitkän aikavälin riskit. Laajamittaisessa maataloudessa käytetään toisinaan tehokkaita mutta tarkkaan harkittavia menetelmiä, kuten kuvassa näkyvää lentolevitystä.

Mutta yhtälö ei pääty tähän. Tehokas tuholaistorjunta voi lisätä tarjontaa markkinoilla, mikä saattaa laskea hintoja ja hyödyttää kuluttajaa. Samalla on kuitenkin otettava huomioon strategioiden ympäristö- ja terveysvaikutukset. Nämä ovat usein vaikeasti mitattavia ”piilokustannuksia”, jotka liittyvät esimerkiksi torjunta-aineiden käsittelijöiden työturvallisuuteen, jäämiin elintarvikkeissa tai vaikutuksiin ympäristön muihin eliöihin. Kokonaisvaltainen arviointi vaatii siis tasapainoilua viljelijän taloudellisen menestyksen, kuluttajien hyvinvoinnin ja ympäristön kantokyvyn välillä.

Tulevaisuuden torjunta on ennakointia ja yhteistyötä

Maailma muuttuu, ja niin muuttuvat myös maatalouden haasteet. Ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia tuholaisia ja kasvitauteja, ja globalisaatio nopeuttaa niiden leviämistä. Tämä vaatii jatkuvaa oppimista, sopeutumista ja yhä laajempaa yhteistyötä. Kansainväliset toimijat kehittävät jo innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä menetelmiä, kuten steriilin hyönteistekniikan (SIT) kaltaisia biologisia torjuntakeinoja. Loppujen lopuksi tehokkain tuholaistorjunta ei kuitenkaan piile purkissa tai koneessa, vaan tiedossa. Se on syvällistä ymmärrystä oman tilan ekosysteemistä, sen vahvuuksista ja heikkouksista. Se on kykyä ennakoida, havainnoida ja toimia oikea-aikaisesti. Tämän perinnön turvaaminen on olennainen osa kestävää maanviljelyä, onnistunutta maatilan jatkuvuussuunnittelua ja kaiken kaikkiaan antoisaa luomuviljelijän arkea ja juhlaa.

Muistan vielä elävästi, kuinka lapsuudessani keskisuomalaisella maatilallamme työkoneet olivat jo arkipäivää, mutta niiden kehitys tähän päivään on ollut huimaa. Silloin puhuttiin voimasta ja kestävyydestä, nyt rinnalle ovat nousseet älykkyys, data ja ympäristöystävällisyys. Maatalouden koneellistuminen ei ole pelkästään tehostanut työtä, vaan se on muuttanut koko maanviljelyn luonnetta. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, miten nykyaikaiset työkoneet ja niihin liittyvät teknologiat auttavat meitä viljelijöitä vastaamaan tämän päivän haasteisiin ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta.

Konevoiman kehitys pellolla hevosvoimista älyteknologiaan

Maatalouden historia on erottamattomasti sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Ennen koneita työ tehtiin ihmis- ja eläinvoimin, mikä oli hidasta ja raskasta. Kunpa vain isoisovanhempani näkisivät, miten pellot nykyään muokataan, kylvetään ja korjataan! Ensimmäiset höyrykoneet ja myöhemmin polttomoottorikäyttöiset traktorit mullistivat maanviljelyn 1900-luvulla, mahdollistaen suurempien pinta-alojen viljelyn ja tuotannon kasvattamisen.

Nykypäivän maatilan työkoneet ovat kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkiä voimanlähteitä. Ne ovat monimutkaisia, tietotekniikkaa hyödyntäviä järjestelmiä, jotka keräävät ja analysoivat tietoa pellosta, säästä ja kasvustosta. Tämä kehitys on ollut välttämätöntä, jotta voimme tuottaa ruokaa tehokkaasti ja kestävästi kasvavalle väestölle, samalla kun pyrimme minimoimaan ympäristövaikutukset. Jokaisella tilalla konekanta räätälöidään omien tarpeiden mukaan, oli kyse sitten viljanviljelystä, karjataloudesta tai erikoiskasvien tuotannosta.

Älykäs maatalous ja langaton tiedonsiirto tehokkuutta ja tarkkuutta arkeen

Yksi merkittävimmistä edistysaskelista viime vuosina on ollut älykkään maatalouden ja siihen liittyvän teknologian yleistyminen. Tässä keskeisessä roolissa on langaton tiedonsiirto. Esimerkiksi Mtech Digital Solutionsin ja AGCO Finlandin strateginen yhteistyö on tuonut Suomen markkinoille ratkaisuja, jotka helpottavat viljelijän arkea huomattavasti. Heidän kehittämänsä integraatio Suomen laajimmin käytettyyn kasvintuotannon suunnitteluohjelmistoon, MyFarm Wisuun, ja agrirouter-palvelun välillä mahdollistaa tehtävätiedostojen langattoman siirron toimistotietokoneelta suoraan traktorin tehtäväohjaimeen. Wisu onkin ensimmäinen pohjoismainen kasvintuotannon suunnitteluohjelma, joka mahdollistaa tämänkaltaisen langattoman tiedonsiirron. Tämä tarkoittaa, että enää ei tarvitse juosta muistitikun kanssa koneen ja tietokoneen väliä, vaan suunnitellut työt, kuten lannoitus- tai kylvökartat, siirtyvät napin painalluksella. Vastaavasti työn suorittamisen jälkeen tiedot siirtyvät automaattisesti takaisin ohjelmistoon raportointia ja analysointia varten. Tämä ei ainoastaan säästä aikaa ja vaivaa, vaan myös parantaa täsmäviljelyn tarkkuutta ja tekee edistyneiden toimintojen käytöstä houkuttelevampaa. Kun tieto kulkee saumattomasti, voidaan lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet kohdentaa tarkemmin sinne, missä niitä todella tarvitaan, mikä säästää kustannuksia ja pienentää ympäristökuormitusta. Tämä teknologinen kehitys korostaa sitä, että nykyaikainen maatalous vaatii jatkuvasti uutta osaamista ja tuoreita ideoita viljelijöiltä.

Tällainen datajohtaminen on keskiössä myös laajempialaisissa kehityshankkeissa, kuten Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Tulevaisuuden maatila -hankkeessa. Siinä pyritään parantamaan maatilojen kannattavuutta ja kestävyyttä uusien datajohtamisen työkalujen ja toimintamallien avulla.

Hankkeissa, joissa kehitetään esimerkiksi Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen oppimisympäristöä living lab -tyyppiseksi kohteeksi ja mallinnetaan sen dataa, modernit työkoneet ja niiden tuottama data ovat avainasemassa. Tieto ei ole vain numeroita; se on työkalu, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin tilamme toimintaa, optimoida resurssien käyttöä ja parantaa työturvallisuutta. Kun koneet keräävät tietoa esimerkiksi polttoaineenkulutuksesta, työtunneista tai satotasoista eri lohkoilla, saamme arvokasta pohjaa tulevaisuuden päätöksille.

Investoinnit työkoneisiin taloudellisen suunnittelun merkitys

Nykyaikaiset maatilan työkoneet ovat merkittäviä investointeja. Uuden traktorin, puimurin tai erikoiskoneen hankinta voi haukata suuren osan tilan budjetista, ja siksi päätösten on oltava huolellisesti harkittuja. Maatalouden taloussuunnitteluun liittyy monia erityispiirteitä, kuten tulojen ja menojen kausiluonteisuus ja sääolosuhteiden aiheuttama epävarmuus. Kuten Thesius-palvelussa julkaistussa opinnäytetyössäkin todetaan, kassavirtojen aktiivinen suunnittelu ja seuranta, hyödyntäen esimerkiksi maatilan kirjanpitotietoja ja skenaariomalleja, ovat elintärkeitä maatilan taloudellisen vakauden kannalta. On osattava ennakoida, milloin rahaa tulee sisään ja milloin sitä tarvitaan suuriin menoeriin, kuten konelaskuihin tai lainanlyhennyksiin. Kassavirtaennusteet ja erilaiset skenaariomallit auttavat hahmottamaan, miten suuri koneinvestointi vaikuttaa tilan maksuvalmiuteen pitkällä aikavälillä. On tärkeää, että investointi paitsi tehostaa työtä, myös parantaa tilan kannattavuutta eikä vaaranna sen taloudellista tasapainoa. Tällaisiin tilan kehitystä tukeviin investointeihin lukeutuu konehankintojen ohella myös esimerkiksi nykyaikainen kastelujärjestelmä maatilalla, joka on investointi tulevaisuuteen ja voi parantaa satovarmuutta merkittävästi. Huolellinen taloussuunnittelu ja investointipäätökset ovat osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu myös maatilan jatkuvuussuunnittelu ja sukupolvenvaihdoksen avaimet, varmistaen tilan elinvoimaisuuden pitkällä tähtäimellä.

Kun pohditaan investointeja, on tärkeää kartoittaa markkinoiden tarjonta ja miettiä, mikä ratkaisu palvelee parhaiten juuri oman tilan tarpeita. Aina uusin ja kallein ei ole välttämättä se paras vaihtoehto. Joskus käytetty, hyväkuntoinen kone tai pienemmän kokoluokan laite voi olla järkevämpi hankinta. On myös yrityksiä, jotka tarjoavat edullisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Kellfri Maatalous tarjoaa laajan valikoiman koneita ja tarvikkeita, jotka voivat olla hyvä vaihtoehto erityisesti pienemmille tiloille tai silloin, kun koneelle ei ole jatkuvaa tarvetta. Heidän valikoimansa kattaa niin viherkoneet, ruokintatelineet kuin traktorin lisälaitteetkin, jotka on suunniteltu helpottamaan maaseudun ja maatalouden töitä. Tärkeintä on, että kone on sopiva tilan kokoon, viljelykasveihin ja maaperään nähden, ja että sen käyttöikä ja ylläpitokustannukset ovat hallittavissa. Huolellinen suunnittelu auttaa varmistamaan, että investointi todella tukee tilan kehitystä ja tehokkuutta.

Käytännön vinkkejä koneiden valintaan ja huoltoon

Työkoneen valinta on aina kompromissi ominaisuuksien, hinnan ja tarpeen välillä. Ennen ostopäätöstä kannattaa miettiä tarkkaan, mihin töihin konetta pääasiassa tarvitaan ja kuinka paljon sitä tullaan käyttämään. Onko kyseessä peruskone, kuten traktori, vai erikoiskone tiettyyn työvaiheeseen? Kannattaako panostaa uusimpaan teknologiaan, kuten GPS-ohjaukseen tai täsmäviljelyominaisuuksiin, vai riittääkö perinteisempi malli? Suosittelen keskustelemaan muiden viljelijöiden kanssa ja keräämään kokemuksia eri merkeistä ja malleista. Myös koeajomahdollisuus tai vuokraaminen ennen ostopäätöstä voi olla hyvä idea.

Koneen hankinnan jälkeen sen säännöllinen huolto ja ylläpito ovat avainasemassa pitkän käyttöiän ja toimintavarmuuden takaamiseksi. Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että pienikin laiminlyönti huollossa voi kostautua kalliina korjauksina ja käyttökatkoina juuri kiireisimpään sesonkiaikaan. Päivittäiset tarkastukset, kuten öljyjen ja nesteiden määrän tarkistus, sekä säännölliset määräaikaishuollot valmistajan ohjeiden mukaisesti ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lisäksi koneiden puhdistus käytön jälkeen ei ole vain esteettinen seikka, vaan se auttaa havaitsemaan mahdolliset vuodot tai vauriot ajoissa ja estää lian ja roskien kertymisen herkkiin osiin. Hyvin huollettu kone on myös turvallisempi käyttää ja säilyttää arvonsa paremmin.

Pellolta pöytään koneiden rooli ruokaturvan ja maaseudun elinvoiman takeena

Maatilan työkoneet eivät ole vain yksittäisen viljelijän työkaluja, vaan niillä on paljon laajempi merkitys. Ne ovat keskeinen osa koko ruokajärjestelmäämme, mahdollistaen sen, että meillä riittää laadukasta ja turvallista kotimaista ruokaa. Tehokas ja teknologisesti edistynyt maatalous pystyy vastaamaan kuluttajien tarpeisiin ja samalla kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Tämä puolestaan tukee maaseudun elinvoimaisuutta tarjoamalla työtä ja toimeentuloa. Kun mietin omaa pientä tilaani ja niitä muutamia kanoja ja kasvimaata, ymmärrän entistä paremmin sen valtavan työn ja teknologian, joka suurtuotannon taustalla on. Tämä kaikki – teknologia, talous ja työ – muodostaa sen kokonaisuuden, joka on luomuviljelijän arkea ja juhlaa, ja jonka tavoitteena on tuottaa ruokaa kestävästi. Maaseudun elinvoima ei rakennu pelkästään tehokkaasta tuotannosta, vaan myös viihtyisästä elinympäristöstä, jossa jopa kodin pienilläkin yksityiskohdilla, kuten kukkatapeteilla, on merkitystä luomuviljelijän kodin viihtyisyyteen. Uskon vahvasti, että jatkuva kehitys maatalousteknologiassa, jossa yhdistyvät tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja datan älykäs hyödyntäminen, on avainasemassa tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Se on silta, joka yhdistää perinteisen maanviljelyn viisauden ja modernin teknologian mahdollisuudet, varmistaen että pellot tuottavat satoa myös tuleville sukupolville.

Maatilan siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on yksi tilan elinkaaren merkittävimmistä ja haastavimmista vaiheista. Se ei ole pelkkä paperitöiden suma, vaan syvästi inhimillinen prosessi, joka vaikuttaa koko perheeseen ja tilan tulevaisuuteen vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, maatilojen määrä vähenee, ja yksi syy tähän on epäonnistunut tai kokonaan tekemättä jäänyt sukupolvenvaihdos. Tämä artikkeli pureutuu maatilan jatkuvuussuunnittelun ytimeen ja tarjoaa käytännönläheisiä avaimia onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen, jotta arvokas työ pellolla ja navetassa voi jatkua.

Miksi suunnittelu on välttämätöntä ja miten aloittaa

Suunnitelmallinen sukupolvenvaihdos on elintärkeä paitsi yksittäisen tilan, myös koko suomalaisen maatalouden ja maaseudun elinvoiman kannalta. Prosessin aloittaminen hyvissä ajoin ja avoimesti luo parhaat edellytykset onnistumiselle.

Jatkuvuussuunnittelun merkitys Suomessa

Suomalainen maatalous elää murroksessa. Tilojen määrä vähenee vääjäämättä. Vaikka osa tästä onkin luonnollista rakennekehitystä kohti suurempia yksiköitä, liian moni tila lopettaa toimintansa jatkajan puutteen vuoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan tämä on yleiseurooppalainen haaste. Kilpailu työpaikoista maatalouden ulkopuolella, alan heikot tuotto-odotukset ja kasvavat pääomavaatimukset vaikeuttavat nuorten alalle tuloa. Ilman suunnitelmallista jatkuvuuden turvaamista uhkana on paitsi yksittäisten tilojen tarinan päättyminen, myös kotimaisen ruuantuotannon rapautuminen. Tiloilla, joilla jatkajaa ei ole näköpiirissä, investoinnit ja kehitystyö helposti hiipuvat – tätä kutsutaan ”shadow effectiksi”. Toisaalta tilan aktiivinen kehittäminen parantaa sen tuottavuutta ja elinkelpoisuutta, mutta se voi samalla lisätä jatkajan velkarasitetta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Aktiivinen, kirjallinen jatkuvuussuunnittelu on avainasemassa tämän tasapainon löytämisessä ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa.

Sukupolvenvaihdoksen polku varhainen aloitus ja avoin keskustelu

Onnistunut sukupolvenvaihdos ei tapahdu hetkessä. Kuten metsänhoidossakin, myös maatilan siirrossa ajallaan toimiminen on valttia. Suunnittelu tulisi aloittaa mieluiten useita vuosia ennen aiottua toteutusajankohtaa. Tämä antaa aikaa pohtia eri vaihtoehtoja, selvittää seurauksia ja käydä läpi prosessin tunnepuolta. Keskeistä on avoin keskustelu kaikkien osapuolten – luopujien, potentiaalisten jatkajien ja myös niiden sisarusten, jotka eivät aio jatkaa tilalla – kesken. Avoimuus tarkoittaa odotusten, roolien ja huolenaiheiden jakamista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa säännöllisten perhekokousten järjestämistä, joissa jokainen saa puheenvuoron ja joissa voidaan tarvittaessa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa keskustelun ohjaajana. Kuten Mäkitalon tilan esimerkki osoittaa, avoimuus ja kaikkien kuuleminen auttavat ehkäisemään konflikteja ja varmistamaan oikeudenmukaisuuden tunteen. Yhteisen pöydän ääreen kokoontuminen luo pohjan luottamukselle ja toimivan johtoryhmän rakentamiselle tilalle.

Sukupolvenvaihdoksen käytännön toteutus

Kun päätös sukupolvenvaihdoksesta on tehty ja keskustelut aloitettu, on aika siirtyä käytännön suunnitteluun. Tämä vaihe sisältää taloudellisten realiteettien kartoittamisen ja sopivimman toteutusmallin valinnan.

Taloudelliset realiteetit arvonmääritys, rahoitus ja verotus

Sukupolvenvaihdoksen taloudellinen puoli on monimutkainen. Tilan arvon määrittäminen on keskeinen vaihe. Usein käytetään tilan odotettuun tuottoon perustuvaa arvoa eli ’tuottoarvoa’, mutta markkinahinnat eli ’käypä arvo’ (markkinahinta), erityisesti peltomaan osalta, voivat nostaa kauppahintaa ja jatkajan velkataakkaa. Rahoituksen järjestäminen onkin jatkajalle suuri haaste. Onneksi nuorille viljelijöille on tarjolla tukia, kuten aloitustuki ja korkotukilainat, jotka helpottavat alkuun pääsyä. Verotus on olennainen osa suunnittelua. Perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero sekä mahdollinen luovutusvoittovero voivat muodostaa merkittävän kustannuserän. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvät erityiset verohuojennukset, kuten lahjaveron huojennus, ovat tärkeitä. Niiden hyödyntäminen edellyttää tarkkaa suunnittelua ja usein verottajalta haettavaa sitovaa ennakkoratkaisua veroseuraamusten selkeyttämiseksi. Myös luopujalle voi olla tarjolla tukia, kuten sukupolvenvaihdoseläke, jonka ehdot on syytä selvittää hyvissä ajoin.

Toteutusmallit kauppa, lahja vai jotain siltä väliltä

Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa monella tapaa: täysimääräisenä kauppana, lahjana tai lahjanluonteisena kauppana (alihintainen kauppa), jossa kauppahinta alittaa tilan käyvän arvon. Viime vuosina ovat yleistyneet myös osittaiset sukupolvenvaihdokset. Niissä jatkaja tulee ensin osakkaaksi esimerkiksi maatalousyhtymän kautta (useamman viljelijän yhteisyritys) vanhempiensa kanssa. Tämä malli mahdollistaa vastuun ja osaamisen asteittaisen siirtämisen ja voi olla toimiva ratkaisu erityisesti suuremmilla tiloilla, joissa luopumistukia ei enää ole saatavilla entiseen tapaan. Sopivimman mallin valinta riippuu tilan taloudellisesta tilanteesta, perheen tavoitteista ja verotuksellisista näkökulmista.

Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen tukipilarit

Taloudellisten ja juridisten seikkojen lisäksi onnistunut sukupolvenvaihdos rakentuu vahvasti inhimillisille tekijöille, huolelliselle riskienhallinnalle, asiantuntija-avulle ja sille, että jatkuvuussuunnittelu nähdään osana tilan laajempaa strategiaa.

Inhimilliset tekijät ja riskienhallinta

Vaikka talous ja juridiikka ovat keskeisiä, sukupolvenvaihdos on ennen kaikkea inhimillinen prosessi. Kuten Irlannin maatalousneuvonnassa todetaan, perheen koti on usein kiinteä osa maatilaa, mikä tuo oman lisähaasteensa asumisjärjestelyihin. Luopuminen elämäntyöstä voi olla henkisesti raskasta, kun taas jatkajaa voi painaa odotusten ja taloudellisen vastuun taakka. Päätöksentekovallan siirtyminen voi aiheuttaa kitkaa, ja roolien ja vallan selkeyttäminen on tärkeää. Oikeudenmukaisuuden tunne sisarusten kesken, myös niiden jotka eivät jatka tilaa, on ensiarvoisen tärkeää perhesuhteiden säilymiseksi. Lisäksi on varmistettava riittävä toimeentulo sekä luopuvalle että jatkavalle sukupolvelle. On tärkeää ennakoida myös mahdollisia häiriöitä, kuten sairastumisia, kuolemantapauksia tai avioeroja. Varautuminen voi tarkoittaa esimerkiksi selkeiden ehtojen kirjaamista sopimuksiin; osakassopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata etuosto-oikeus muille osakkaille ja ennalta sovittu hinnanmääritysperuste osakkeille avioeron tai kuolemantapauksen varalta vähemmistöomistajien suojaa unohtamatta. Tärkeää on myös päivittää testamentit ja harkita edunvalvontavaltuutuksen (valtakirja asioiden hoitoon toimintakyvyn heiketessä) laatimista päätöksenteon turvaamiseksi. TTS Työtehoseuran hanke korostaa juuri näiden inhimillisten riskien tunnistamisen ja hallinnan merkitystä.

Asiantuntijoiden rooli ja tukiverkostot

Sukupolvenvaihdosprosessi on monimutkainen, ja harva selviää siitä ilman ulkopuolista apua. Onneksi asiantuntija-apua on saatavilla. Kokeneet neuvojat, kuten ProAgrian asiantuntijat, lakimiehet, kirjanpitäjät ja pankkien maatalousasiantuntijat, ovat korvaamaton tuki prosessin eri vaiheissa. He auttavat tilan arvonmäärityksessä, rahoituslaskelmien ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa, verosuunnittelussa sekä tarvittavien asiakirjojen, kuten kauppakirjojen ja yhtymäsopimusten, laadinnassa. Kuten OV-Foorumissa todetaan, hyvät yhteistyökumppanit ovat välttämättömiä. Asiantuntijoiden käyttäminen ei ole kuluerä, vaan investointi prosessin sujuvuuteen ja onnistumiseen. Myös kansainväliset resurssit, kuten Manitoban provinssin oppaat Kanadasta, voivat tarjota hyödyllisiä näkökulmia suunnitteluun.

Jatkuvuussuunnittelu osana tilan strategista johtamista

Jatkuvuussuunnittelu ei ole erillinen saareke, vaan se tulisi nähdä kiinteänä osana maatilan strategista johtamista. Yhdysvaltalainen tutkimus osoittaa, että maatilat, joilla on kirjallinen jatkuvuussuunnitelma, käyttävät todennäköisemmin hyviä johtamiskäytäntöjä, seuraavat taloudellisia tunnuslukuja ja ovat paremmin varautuneet riskeihin. Suunnitelmallisuus heijastuu usein myös tilan parempana taloudellisena suorituskykynä. Hyvin johdettu tila ei odota eläkeikää suunnittelun aloittamiseksi, vaan näkee sen jatkuvana prosessina. Tähän liittyvät myös jatkuvuussuunnitelman keskeiset elementit, kuten toimivan johtoryhmän rakentaminen, eri sukupolvien osaamisen kehittäminen, vallankäytön kysymysten selkeyttäminen ja häiriötekijöiden ennakointi.

Tulevaisuuden turvaaminen perintö seuraaville polville

Maatilan sukupolvenvaihdos on paljon enemmän kuin omaisuuden siirtoa; se on perinnön, tiedon, taitojen ja arvojen siirtämistä eteenpäin. Vaikka prosessi voi tuntua työläältä ja aihe voi olla herkkä, on se välttämätön investointi tilan ja suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen. Huolellisesti ja avoimesti toteutettu sukupolvenvaihdos luo vahvan perustan jatkajan menestykselle ja varmistaa, että tila voi kukoistaa myös tulevien sukupolvien käsissä. Se on vastuullinen teko, joka kantaa hedelmää vuosien ja vuosikymmenten päähän, turvaten samalla osaltaan kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta ja maaseudun elinvoimaa. Jokainen onnistunut sukupolvenvaihdos on voitto koko alalle.

Suomessa kiinnostus luomuviljelyyn on tasaisesti kasvanut. Vuonna 2020 Suomen peltoalasta oli noin 13,9 % luomua. Suomessa luomukauran viljely on kaikkein suosituinta, sillä kauralla on valtava kysyntä maailmallakin. Luomuvehnää Suomessa ostavat sekä yksityiset henkilöt että yritykset. Palkokasveista herne ja juureksista porkkana ovat erittäin suosittuja. Tutkitaan seuraavaksi, miten luomuviljelyyn siirtyminen käytännössä tapahtuu.

Työn vastapainona juhlat ja lahjat piristävät mieltä

Luomutuotantoa suunnitellessa ja siihen tutustuessa on mukavaa viettää arjen vastapainoksi vaikka pieniä juhlia, kuten keväällä vuosittaista äitienpäivää, suunnitella juhliin ohjelmaa ja maukasta syötävää sekä hankkia tai ottaa vastaan äitienpäivälahjoja. Äiti on monille ainutlaatuinen ihminen, joten hänelle voi antaa muitakin äitienpäivälahjoja kuin sen perinteisen halauksen tai kauniin ruusun. Tiesitkö, että laadukkaita [äitienpäivälahjoja] äitien makuun löytyy helposti verkosta. Joten ei muuta kuin tutustumaan!

Äidit rakastavat kukkia, kakkua ja kortteja, mutta myös pieniä lahjoja. Äitienpäivänä äiti luonnollisesti näkee läheisiään ja arvostaa muun muassa tyylikkäitä viinilaseja tai kauniita esiliinoja, mielenkiintoisia pelejä tai suloisia nalleja. Mitäpä jos yllättäisit parhaan äitisi hienolla mitalilla ”Wärldens bästä mamma” tai ojentaisit hänelle kultaisen ruusun? Toivottaisit ihanaa äitienpäivää laadukkaiden ja hauskojen Party king – lahjojen myötä!

Minustako luomuviljelijä?

Oletko koskaan miettinyt, minkälaisia lannoitteita luomuviljelyssä käytetään? Yleisimmät lannoitteet ovat ilmastoystävällinen kompostoitu karjanlanta, kanankakka, luujauho, verijauho sekä kivijauheet biotiitti ja apatiitti. Kasvinsuojelu hoituu vuoroviljelyn keinoin, kuten biologisella tai mekaanisella torjunnalla ja niin sanotulla lomittaisviljelyllä. Lomittaisviljely tarkoittaa viljelykasvien lomittain kasvattamista. Perinteisen kauran, ohran ja vehnän lisäksi luomuna voi viljellä tomaattia, porkkanaa, hernettä, sipulia, kehäkukkaa ja persiljaa. Tutkimusten mukaan luomutuotanto aiheuttaa noin 2–7 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kuin perinteinen viljantuotanto.

Lyhyesti sanottuna, luomuviljelyyn siirtyvä viljelijä luopuu kaikkien keinotekoisten aineiden ja lannoitteiden käytöstä sekä lupautuu hoitamaan peltoalaa luonnollisten menetelmien avulla. Luomuna viljelijä voi myydä satonsa vasta kolmantena vuonna viljelyn aloittamisesta. Suomen luomuviljelijät ja -tuottajat on rekisteröity ammattikunta. Ammatinharjoittajat kouluttavat itseään säännöllisesti.

Minkälainen on kasvintuotannon tarkistuslista?

Jokaisen luomuviljelijäksi ryhtyvän kannattaa laatia kasvintuotannon tarkistuslista ja miettiä seuraavia kysymyksiä:

• Hanki tietoa luomuviljelyn aloittamisesta
• Mieti toteutettavat tavoitteet luomuviljelylle
• Suunnittele tavoitekierto ja valmistaudu ensimmäisen vuoden viljelytavoitetta varten
• Jätä hakemus luomutuotannon aloittamisesta omaan alueesi ELY-keskuksen paikallistoimistoon
• Tutustu muihin luomuviljelijöihin
• Ota selvää minkälainen on maan vesitalous ja viljavuus
• Tarkista aina, että hankittava siemen viljelyä varten on varmasti luomusiementä
• Tutustu Neuvo 2020 -palveluun. Palvelun avulla saat tarkkaa tietoa luomuviljelyyn liittyvissä kysymyksissä sekä luomutuotantoon liittyvissä paperitöissä
• Ilmoittaudu luomutuotantoa käsitteleville kursseille ja katsele verkosta esimerkiksi luomuviljelystä kertovia videoita
• Muistathan, että myös karjanhoitoa voi toteuttaa luomumenetelmien ja käytännön toimintamallien avulla

Yhä useampi maaseudulla asunut suomalainen muistaa kristallinkirkkaasti päivittäiset koulumatkansa. Vihreät ja keltaiset leikkuupuimurit hyrisivät viljavilla pelloilla ja naapurin isäntä tervehti iloisesti koululaisia punaisella traktorilla ohi ajaessaan. Koulumatkan varrella kuului seurallista kanojen kaakatusta, lampaiden määkintää ja pelloilla ruohoa nauttivien lehmien ammuntaa.

Perunoiden istutus, rikkaruohojen kitkentä porkkanamaalla ja valmiit herneenpalot – ai että kuinka hyviltä ne maistuivat. Isot maatilat, koirien haukunta ja hevosten hirnunta, miten paljon sitä aikaa kaipaakaan. Moni asia on nyt toisin. Suomalainen maatalous ei elä enää kukoistuksensa päiviä, vaan kokonaiskuva suomalaisesta maataloudesta on aivan erilainen.

Maatiloilla koko perhe osallistuu usein ruoantuotantoon. Yhteyttä on mukava pitää puhelimitse työssä ja kotona laadukkailla älypuhelimella. Joko sinä olet tutustunut aivan loistavaan tehdashuollettujen puhelimien ja tietokoneiden mresell.fi -verkkokauppaan?

Tiesitkö, että suosittu matkapuhelimien verkkokauppa mresell.fi myy ja ostaa sekä käytettyjä Apple -puhelimia että tietokoneita. Verkkokaupasta löytyvät muun muassa kuluttajien suosiossa olevat laadukkaat tuotteet, kuten: Watch Älykello, MacBook Air- ja MacBook Pro laitteet, iMac-, iPad,- ja iPhone -tuotteet sekä Mac Mini-, Mac Pro- ja Display -laitteet. Tuotteilla on 12 kk:den takuu, 14 päivän palautusoikeus ja ilmainen toimitus kotiisi. Huippulaadukkaita puhelimia tarvitaan juuri maatilalla, joten yhteydet kuntoon kotona ja työssä laadukkailla mresell laitteilla.

Ruoan tarve kasvaa kaikkialla – mutta maatalous heikkenee

Globaalissa maailmassa ruokaa tarvitaan joka päivä yhä enemmän. Elinkeinona maatalous kehittyy ja menee pienin askelin eteenpäin. Välillä tulee takapakkia erilaisten maailmantilanteiden, kuten maailmanlaajuisen pandemian ja tällä hetkellä sotatilanteen vuoksi.

Asiantuntijat ympäri Suomen ovat tulleet siihen tulokseen, että kotimaiset pellot köyhtyvät vauhdilla. Maaperän ravinnepitoisuus on eri puolilla Suomea hyvin heikko, kuten on todettu: ”Peltoalasta karkaa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia samaan tapaan kuin autoista.” Suomalaisten vesistöjen pelätään myös nopeaa vauhtia rehevöityvän. Lyhyesti sanottuna kotimaisissa pelloissa jäljellä olevat ravinteet menevät koko ajan hukkaan. Seuraavassa muutamia ajatuksia siitä, minkälainen muutos suomalaisella maataloudella on lähivuosina edessään.

Miten suomalainen maatalous menee eteenpäin?

• Asiantuntijat ovat yhteisesti olleet sitä mieltä, että kotimainen ruoantuotanto tarvitsee oman ruokastrategian. Maatalouden tutkijat ja maanviljelijät ovat yhteisesti ehdottaneet oman ruokafoorumin perustamista.
• Tuottajilla pitää olla sananvaltaa kaikissa maatalouteen liittyvissä asioissa. Tuottajat haluavat itse hoitaa johtamisvastuun sekä päätäntävallan omistamissaan yrityksissä.
• Maatalousyrittäjät haluavat saattaa kaiken talousosaamisen kunniaan, jonka lisäksi osaava tulosjohtaminen pitää vakiinnuttaa maatalousyrittäjyyden keskeiseksi perustaksi.

Pellot ovat suomalaisten maatilojen tärkeimpiä tuotantovälineitä

Suomesta löytyy runsaasti peltoa ja metsää. Peltoa Suomessa on 2,3 miljoonaa hehtaaria. Maatalouteen sopivan maan osuus Suomen pinta-alasta on noin 8 %. Suomessa on neljä hyvin erilaista vuodenaikaa. Kotimaan ilmasto-olosuhteista johtuen Suomessa kannattaa viljellä lyhyen kasvukauden lajikkeita ja viljelykasveja. Kotimaisessa ruoantuotannossa ovat vuosien ajan menestyneet hyvin muun muassa peruna, herne, ohra, vehnä ja kaura.

Kuten jo edellä todettiin, niin suomalaiset pellot voivat nykytilanteessa hyvin huonosti. Meneillään oleva globaali ilmastonmuutos saa aikaan liian nopeaa kasvua ja toisaalta myös sateiden määrä kesäisin lisääntyy. Luke, eli kotimainen Luonnonvarakeskus seuraa suomalaisten peltojen kuntoa tarkasti. Monista parannusyrityksistä huolimatta peltoalojen köyhtymistä on vaikea saada pysähtymään.

Pellot eivät enää entiseen tapaan kykene sitomaan tarvitsemian ravinteita huonon hiilensidontakyvyn vuoksi.

Suomi vastuullisena ruoantuottajana on tiukasti sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Maapallolla väestönkasvu kiihtyy ja ihmiset tarvitsevat ruokaa jatkossakin. Köyhtynyttä maaperää yritetään elvyttää monin keinoin esimerkiksi seuraamalla peltojen nykytilaa maaperäskannerin avulla. Kotimaassa tilanne on parempi kuin Euroopassa, joten toivoa vielä riittää. Peltoihin halutaan saada lisää hiiltä pitämällä peltoala kasvipeitteisenä jokaisen kuluneen kasvukauden jälkeen mahdollisimman kauan.

Aiotko ottaa osaa seuraavaan Farmi-ohjelman kauteen ja suunnittelet itsestäsi edustavaa esittelyvideota kilpailijoiden valintaraadille? Mietitkö, kuinka voisit pukeutua edustavasti, mutta kuitenkin niin, ettet vaikuttaisi ylipukeutuneelta tai etteivät vaatteesi olisi farmille täysin sopimattomat? Tai onko sinulle tulossa oman tilasi edustustehtäviä, joihin haluaisit pukeutua mukavasti ja liikunnallisesti mutta tyylikkäästi? Tällöin tyylikkäät treenitrikoot ovat hyvä vaihtoehto. Ne istuvat parhaimmillaan päälle kuin hansikas, niissä on mukava liikkua ja kaiken lisäksi ne ovat tyylikkäät!

Mistä tyylikkäät treenitrikoot?

Tyylikkäät treenitrikoot on yllättävän helppo löytää verkosta! Suosittelemme, että surffaat suoraan aimn.fi-verkkokauppaan ja käytät sivuston filttereitä oikean koon ja värin löytämiseen. Voit filtteröidä hakutuloksia myös esimerkiksi hinnan suhteen, mikä on erityisen hyvä uutinen, jos budjettisi on kovin pieni. Voit filtteröidä hakutuloksia myös trikoiden pituuden mukaan, sillä tarjolla on täysmittaisten trikoiden lisäksi myös 7/8-pituisia trikoita. Aivan erityisen mukavia trikoita etsivän farmilaisen kannattaa valita saumattomat trikoot.

Trikoiden tilaaminen onnistuu verkkokaupasta helposti ja nopeasti, eikä ostoksilla käymiseksi tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa. Tuotteiden selaaminen onnistuu vaikkapa keittiön pöydän äärellä farmin arjen askareiden lomassa – niin helppoa se on!

Liity Dream Clubilaiseksi

Farmilaiseksi liittymisen lisäksi sinun kannattaa liittyä Aim’n-verkkokaupan Dream Clubiin! Liittymällä Aim”n-verkkokaupan Dream Clubilaiseksi voit saada tavallista enemmän etuja. Jo liittymällä Dream Clubilaiseksi ja luomalla itsellesi Aim”n-tilin, ansaitset 25 arvokasta pistetä. Voit ansaita pisteitä myös tekemällä ostoksia Aim”n-verkkokaupassa sekä jakamalla sen julkaisuja. Rakkaudellisen Aim”n-viestin lähettäminen voi siis hyödyttää myös sinua. Pisteillä voit saada ihania alennuksia ja jopa maksuttomia tuotteita.

Pisteitä ansaitaan 1 piste jokaista verkkokaupassa käytettyä euroa kohti. 25 pistettä saat jo luomalla itsellesi Aim”n-tilin ja 20 pistettä keräät esimerkiksi jättämällä palautetta ja valokuvan tai videon sähköpostitse. 10 pistettä voit ansaita esimerkiksi jättämällä palautetta sähköpostitse tai seuraamalla verkkokauppaa TikTokissa tai Instagramissa. Lisäksi Dream Clubilaiset saavat syntymäpäivänään ilmaisen lahjan. Näiden syiden vuoksi kannattaa liittyä Dream Clubiin ja ansaita treenitrikoo-ostoksilla pisteitä uusia ostoksia varten. Farmitöissä laadukkaatkin trikoot kuluvat nopeasti, joten on kiva käydä ostoksilla, kun plakkarissa on jo pisteitä uusia ostoksia varten!

Farmilla kuohuu

Suositussa Farmi-sarjassa on nähty monia tunteita kuohuttavia tilanteita. Siellä on nähty myös monia suomalaisia julkkiksia, kuten Juhana Helmenkalastaja, Tauski ja Atte Kaleva. Jopa Farmin juontaja on myöntänyt, että Farmin tulevat tapahtumat jännittävät ja että realityn juontaminen on todella innostavaa. Haluaisitko sinäkin nähdä Tauskin talikon varressa vai odotatko enemmän, kuinka Juhana Helmenkalastaja selviytyy Farmin työtehtävistä?

Farmi-ohjelman ideana on, että osallistujat saavat joka päivä farmin pehtoorilta erilaisia tehtäviä. Tehtävistä suoriutumiseen vaaditaan asennetta, mutta palkinto on tavoittelemisen arvoinen, sillä voittaja saa 30 000 euron voittopotin. Ei mikään ihme, että osallistujat tekevät kaikkensa saavuttaakseen tämän voittopotin!

Paimenkoira on hyvä apulainen esimerkiksi lampaiden tai lehmien paimentamisessa. Suomessa koiria on käytetty paimennustehtävissä verrattain vähän, mutta mikään ei estä käyttämästä paimenkoiria niiden alkuperäisessä tehtävässä myös Suomessa. Vaikka paimenkoirien käyttäminen paimentamiseen onkin Suomessa melko harvinaista, ovat paimenkoirat silti meilläkin hyvin suosittuja ja niitä käytetään monenlaisissa tehtävissä. Tällöin ja myös lenkillä laadukkaat koiran valjaat ovat avuksi, sillä niissä koiran on mukavaa ja vaivatonta liikkua ja koira on myös tarvittaessa helposti hallittavissa. Vedonestovaljaiden avulla vilkasta paimenkoiraa voidaan opettaa kulkemaan taluttimessa vetämättä, jolloin kävelylenkeistä tulee molemmille osapuolille entistä miellyttävämpiä.

Miten koiran valjaat valitaan?

Koiran valjaat valitaan ensisijaisesti niiden käyttötarkoituksen mukaan. Tarjolla on esimerkiksi kävelyvaljaita, jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettuja valjaita, jälkivaljaita, vetovaljaita, vedonestovaljaita sekä heijastavia valjaita. Paimenkoirat ovat yleensä erittäin aktiivisia ja saattavat ottaa osaa hyvin monenlaisiin aktiviteetteihin. Tästä syystä ne saattavat tarvita useita erilaisia valjaita. Jos liikut koirasi kanssa pimeällä, kannattaa ehdottomasti hankkia koiralle heijastavat koiran valjaat, sillä ne lisäävät sekä koiran että itsesi turvallisuutta.

On tärkeää huomioida, että koiran valjaat istuvat hyvin ja ovat mukavat koiran päällä. Hyvä istuvuus on siis olennainen asia, joten kiinnitä erityistä huomiota valjaiden koon valintaan. Herkkäihoiselle koiralle kannattaa valita erityisen hyvin pehmustetut, mahdollisimman pehmeät valjaat, jotta ne eivät ärsyttäisi koiran herkkää ihoa.

Mistä koiran valjaat paimenkoiralle?

Laadukkaat koiran valjaat paimenkoiralle löytyvät kätevästi Zoo.fi-verkkokaupasta. Voit rajata hakutuloksia esimerkiksi valjaiden tuotemerkin mukaan. Sivuston hakufilttereiden avulla voit etsiä myös erityisen hyviä tarjouksia, tai jos budjettisi on pieni, voit myös lajitella hakutulokset siten, että edullisimmat koiran valjaat näytetään ensimmäisinä. Edullisimmat koiran valjaat voi löytää jopa alle 10 eurolla! Toki hinta edellä näitä tuotteita ei välttämättä kannata valita, ellei ole aivan pakko, vaan koiran mukavuus ja tuotteiden käyttötarkoitus ovat lähtökohtaisesti tärkeimpiä valintakriteereitä.

Koiran valjaat kannattaa tilata verkon kautta Zoo.fi:stä, sillä verkko-ostosten tekeminen on erityisen näppärää, kustannustehokasta ja nopeaa. Vilkkaan paimenkoiran kanssa ajalle on muutakin käyttöä kuin ostoksilla juokseminen, etenkin jos samalla on tila hoidettavana ja muitakin eläimiä ruokittavana! Et joudu edes maksamaan tuotteiden toimituksesta ylimääräistä, jos tilaat Zoo.fi:stä kerralla yli 50 eurolla. Kun sopivat valjastuotteet on klikattu ostoskoriin, kannattaakin tutustua myös Zoo.fi:n muuhun valikoimaan, sillä samassa toimituksessa tulisi näppärästi myös vaikkapa suuri pussi laadukasta koiranruokaa tai muita paimenkoirasi tarvitsemia tarvikkeita.