Suomessa kiinnostus luomuviljelyyn on tasaisesti kasvanut. Vuonna 2020 Suomen peltoalasta oli noin 13,9 % luomua. Suomessa luomukauran viljely on kaikkein suosituinta, sillä kauralla on valtava kysyntä maailmallakin. Luomuvehnää Suomessa ostavat sekä yksityiset henkilöt että yritykset. Palkokasveista herne ja juureksista porkkana ovat erittäin suosittuja. Tutkitaan seuraavaksi, miten luomuviljelyyn siirtyminen käytännössä tapahtuu.
Työn vastapainona juhlat ja lahjat piristävät mieltä
Luomutuotantoa suunnitellessa ja siihen tutustuessa on mukavaa viettää arjen vastapainoksi vaikka pieniä juhlia, kuten keväällä vuosittaista äitienpäivää, suunnitella juhliin ohjelmaa ja maukasta syötävää sekä hankkia tai ottaa vastaan äitienpäivälahjoja. Äiti on monille ainutlaatuinen ihminen, joten hänelle voi antaa muitakin äitienpäivälahjoja kuin sen perinteisen halauksen tai kauniin ruusun. Tiesitkö, että laadukkaita [äitienpäivälahjoja] äitien makuun löytyy helposti verkosta. Joten ei muuta kuin tutustumaan!
Äidit rakastavat kukkia, kakkua ja kortteja, mutta myös pieniä lahjoja. Äitienpäivänä äiti luonnollisesti näkee läheisiään ja arvostaa muun muassa tyylikkäitä viinilaseja tai kauniita esiliinoja, mielenkiintoisia pelejä tai suloisia nalleja. Mitäpä jos yllättäisit parhaan äitisi hienolla mitalilla “Wärldens bästä mamma” tai ojentaisit hänelle kultaisen ruusun? Toivottaisit ihanaa äitienpäivää laadukkaiden ja hauskojen Party king – lahjojen myötä!
Minustako luomuviljelijä?
Oletko koskaan miettinyt, minkälaisia lannoitteita luomuviljelyssä käytetään? Yleisimmät lannoitteet ovat ilmastoystävällinen kompostoitu karjanlanta, kanankakka, luujauho, verijauho sekä kivijauheet biotiitti ja apatiitti. Kasvinsuojelu hoituu vuoroviljelyn keinoin, kuten biologisella tai mekaanisella torjunnalla ja niin sanotulla lomittaisviljelyllä. Lomittaisviljely tarkoittaa viljelykasvien lomittain kasvattamista. Perinteisen kauran, ohran ja vehnän lisäksi luomuna voi viljellä tomaattia, porkkanaa, hernettä, sipulia, kehäkukkaa ja persiljaa. Tutkimusten mukaan luomutuotanto aiheuttaa noin 2–7 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kuin perinteinen viljantuotanto.
Lyhyesti sanottuna, luomuviljelyyn siirtyvä viljelijä luopuu kaikkien keinotekoisten aineiden ja lannoitteiden käytöstä sekä lupautuu hoitamaan peltoalaa luonnollisten menetelmien avulla. Luomuna viljelijä voi myydä satonsa vasta kolmantena vuonna viljelyn aloittamisesta. Suomen luomuviljelijät ja -tuottajat on rekisteröity ammattikunta. Ammatinharjoittajat kouluttavat itseään säännöllisesti.
Minkälainen on kasvintuotannon tarkistuslista?
Jokaisen luomuviljelijäksi ryhtyvän kannattaa laatia kasvintuotannon tarkistuslista ja miettiä seuraavia kysymyksiä:
- Hanki tietoa luomuviljelyn aloittamisesta
- Mieti toteutettavat tavoitteet luomuviljelylle
- Suunnittele tavoitekierto ja valmistaudu ensimmäisen vuoden viljelytavoitetta varten
- Jätä hakemus luomutuotannon aloittamisesta omaan alueesi ELY-keskuksen paikallistoimistoon
- Tutustu muihin luomuviljelijöihin
- Ota selvää minkälainen on maan vesitalous ja viljavuus
- Tarkista aina, että hankittava siemen viljelyä varten on varmasti luomusiementä
- Tutustu Neuvo 2020 -palveluun. Palvelun avulla saat tarkkaa tietoa luomuviljelyyn liittyvissä kysymyksissä sekä luomutuotantoon liittyvissä paperitöissä
- Ilmoittaudu luomutuotantoa käsitteleville kursseille ja katsele verkosta esimerkiksi luomuviljelystä kertovia videoita
- Muistathan, että myös karjanhoitoa voi toteuttaa luomumenetelmien ja käytännön toimintamallien avulla