Hyönteisruoka tulee – oletko valmis?

Trendit ohjailevat lautasemme sisältöä

Ruoka on eräs elämän osa-alueista, joissa trendit menevät ja tulevat. Koska ruokaa on nykyään ylen määrin saatavilla eikä sen hankkimiseksi tarvitse nähdä vaivaa, ovat olosuhteet otolliset erilaisille ruokavalioille, joiden luvataan pudottavan painoa tai pidentävän elinikää. Aluksi rasvan välttäminen oli kaikessa, jossain vaiheessa pyrittiin välttämään hiilihydraatteja ja lisäämään proteiineja, kunnes oli aika välttää lisäaineita ja e-koodeja.

Näyttää siltä, että eräs trendi on tullut jäädäkseen: kasvissyönti eri variaatioineen. Siinä missä lääketiede ei vaikuta saavan aikaiseksi lopullista johtopäätöstä sen suhteen, mikä on terveellistä ja mikä ei, ovat kasvissyönnin perustelut ajasta riippumattomia. Osa perustelee valintaansa terveyssyillä, mutta Frilans Finans tärkeimpiä perusteita lienevät huoli ympäristön tilasta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Kuten Helsingin Sanomat toteaa, lihantuotanto vie yli 80 prosenttia maailman maatalousmaasta ja aiheuttaa 60 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä syystä paineet kasvissyönnin lisäämiselle tuskin ainakaan vähenevät tulevaisuudessa.

Kasvisruokavalio on tullut jäädäkseen

Siinä missä aiemmat ruokatrendit vaikuttavat olleen pääasiassa Pohjoismaihin rajoittuvia, on kasvissyönti selvemmin globaali ”megatrendi”. Sen leviämistä edistävät myös eri maissa ja uskonnoissa käytössä olevat kiellot ja rajoitukset eläinten syömiseen liittyen. Erilaisten kasvisruokien ja -reseptien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, ja aihetta tutkitaan edelleen tiiviisti, tavoitteena tuottaa terveellisiä ja ekologisia ruokia, jotka myös maistuvat hyvältä.

Vaikka kasvissyönti onkin lisääntynyt viime aikoina, eivät kaikki pidä kasviksista, vaikka niitä tarjottaisiin missä muodossa tahansa. Moni on kiintynyt lihan makuun, ja lihalla on kohtuullisesti syötynä monia hyötyjä, kuten esimerkiksi korkea proteiini- ja B-vitamiinipitoisuus. Ympäristöhuolet ovat johtaneet tiedemaailmassa ”tehokkaampien” eläinten etsimiseen: tavoitteena on löytää lajeja, jotka tuottavat eniten eläinproteiinia pienimmällä mahdollisella ruokintamäärällä.

Hyönteiset – vaihtoehto kasvis- ja sekasyönnin välillä

Hyönteisten käyttö ruokana ei ole mikään uusi asia, mutta nykymaailma on monella tapaa vieraantunut perinteisistä elämäntavoista koko elämämme teollistuessa. Aurora-lehden mukaan hyönteiset ovat osa ruokavaliota ainakin 40 maassa, ja ne eivät ole vastine pettuleivälle vaan herkkuruokaa.

Länsimaissa hyönteisruokavalio on kuitenkin törmännyt monenlaisiin haasteisiin. Paitsi että lainsäädäntö on kieltänyt hyönteisten käyttöä, myös asenteet ovat olleet negatiivisia hyönteisruokaa kohtaan. Koomisin esimerkki hyönteisruoan törmäämisestä sääntö-Suomeen lienee Ruohonjuuren ovela tapa kiertää lainsäädäntöä: hyönteisiä ei saanut myydä elintarvikkeena, joten Ruohonjuuri möi hyönteispurkkia koristeena.

Sittemmin lainsäädäntö on muuttunut, ja vuoden 2017 loppupuolella hyönteistuotteet saapuivat Suomessa kauppoihin. Ensimmäiset myynnissä olleet tuotteet olivat leipää ja erilaisia välipalatuotteita. Myynnin lisäksi myös tuotteiden valmistus on kovassa kasvussa maassamme. Erityisesti Pohjanmaa on kunnostautunut erilaisten sirkkojen kasvatuksessa.

Mihin hyönteisruoka menee tulevaisuudessa?

Hyönteisruokaa vaivaavat edelleen mielikuvat vastenmielisyydestä ja jopa ruoan epäterveellisyydestä. Tutkimustiedon karttuessa ja hyönteistuotteiden tullessa osaksi kauppojen hyllyjä on kuitenkin odotettavissa, että hyönteiset tulevat tänne jäädäkseen.

Kuitenkin, kuten kasvisruoan kohdalla, on selvää, että kaikki eivät tule käyttämään hyönteistuotteita. Sirkkapihvi ei tule koskaan voittamaan possusta valmistettua pihviä. Hyönteisruokailu on kuitenkin kasvava trendi, joka tuo uusia tuulia ruokapöytiimme ja tarjoaa uutta bisnestä ruokateollisuuteen. Hyönteisten tuottaminen voisi olla erityisesti Venäjän-pakotteista, huonoista säistä ja kannattavuusongelmista kärsineille sika- ja maitoyrittäjille uusi alku.